KUSETTAJA
|
Blogin etusivulle Takaisin blogissa tämän tarinan kohdalle 12.8.2019 Sateen sattuessa Tänään ei kuitenkaan ole 13. päivä eikä edes perjantai. Kusettaja ajatteli, lähteä Kuuran kanssa kahdestaan viettämään laatuaikaa Saimaalle muutamaksi päiväksi. Kusettajatar jäisi kotiin muiden kanssa. Kusettaja katseli säätiedotusta ja ajoitti lähdön niin, että ei sada. (Kuurahan on pesty muutama päivä sitten kahden vkl näyttelyitä varten ettei menisi pesu pilalle eikä tarvitsisi pestä uudelleen.) Juuri kun Kusettaja oli lähdössä hakemaan Kuuraa tarhasta, aukesi Nooan taivas. Melkein arkkia olisi tarvittu pihalla. Kusettaja sai tavarat autoon vettä tippuvana ja odotteli hiukan ennen Kuuran hakua ja teki saunapuut sateessa. Ne varmaan palaa hyvin. Sitten tuli vähän kevennystä sateeseen. Koira autoon ja liikkeelle. Kun Kusettaja pääsi rantaan, sade alkoi uudelleen. Sitä kesti suunnilleen sen aikaa, kun Kusettaja kantoi tavarat veneeseen. Aluksi auton vasen liukuovi auki, koska viinipytyt oli sen takana. Jep. Ei ollut oven avaamisen jälkeen. Ne olivat kuralammikossa. No paperilla enimmät paskat pois. Kusettaja kantoi kamppeet sateesta huolimatta veneeseen ja oli persreikää myöten märkä. Kusettaja onnistui jossain vaiheessa kaatamaan puukassin (märät puut) veneen salongin lattialle. Aika paljon on tuommosessa puukassissa myös silppua ja roskia. Sitten sade taukosi ja Kusettaja sai Kuuran kuivana veneeseen. Jes. Liikkeelle. Aurinko paistoi. Koira on kuiva! Matkan aikana Kusettaja ei osannut valita oikeaa radiokanavaa… tai sitten kaikki oli oikeita ja niille piti laulaa, niin kauniisti kuin vain Kuura osaa. Vähän ripsautti vettä matkan (3,5h) aikana. Kusettaja sai kannelta koiran sisään veneeseen kuivana. Jes. Kurensaloon (LrPS:n tukikohta) saavuttua, Kusettaja otti Kuuralta pelastusliivit pois. Laiturissa ei tarvita. Kusettaja päätti lähteä käyttämään Kuuran tarpeillaan. En ehtinyt. Kuura lähti. Puoliksi onnistui. Etujalat laiturille. Takajalat ei. Molskis. No, kuitenkin aika monta tuntia Kusettaja oli onnistunut pitämään koiran kuivana. Kusettajatar on kuullut jo ilouutisen. Edit: Alkoi taas sataa. Kusettaja ehti peittää Kuuraa varten takakannen pressulla, melkein. Eikä lentänyt järveen kuin yksi mustekala. Aika pitkälle sellainen lentää viritettynä... Blogin etusivulle Takaisin blogissa tämän tarinan kohdalle |
© Kari Immonen