KUSETTAJA
|
Blogin etusivulle Takaisin blogissa tämän tarinan kohdalle 3.9.2019 Kun kaikki "onnistuu", iltapäivä ...jatkoa aamusta... Tälle päivälle tulee Suvin pyynnöstä myös iltaraportti. Kusettaja päätti päivällä lähteä kävelemällä apteekkireissulle Sagan kanssa punkkiöljyjä ostamaan. Kyllä huomasi, että on ollut taukoa hihnalenkeissä. Kusettajan otettua Saga tarhasta, oli sen verran liukasta energiaa, että Kusettaja sai laitettua sille pannan kaikkialle muualle, mutta ei kaulaan. Lopulta onnistui. Vauhti jatkui niin, että Saga kiersi taluttimessa kuin satelliitti, mutta nopeammin ja varmaan korkeammalla. Sen loputtua Saga oivalsi olevansa VETOkoira. Helekutinmoinen kiskonta kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin suuntiin. Kusettajan olkapäät on nyt venytetty. Apteekkireissu meni hyvin. Kusettaja sai viimeisen paketin punkkilitkua 20-40 kg koirille. Sellaisille vähän punkkia suuremmille koirille olisi ollut. Miesfarmaseutti katsoi pitkään Kusettajan sanoessa senkin olevan Kusettajan urokselle vähän pieni... Sitten: ”Tässä paketissa on kyllä 4 kpl...” ”Joo, just riittää, kun meillä on edellisestä paketista yksi pipetti kotona. Saadaan joka koiralle.” Jännä ilme. Niin.. Ketään ei telottu ulkona odotellessa. Varovasti metrien päästä ko. miesfarmaseutti kurkisteli Sagaa. Sitten yhdessä torille. Yksi tuttu mies kysyi: ”Ootte kävelyllä... montako teillä näitä on?”. Kusettaja totesi, että viisi. ”Asuuko ne kaikki teillä?” Torilla yhden ukon kanssa keskustellessa Saga kietoi taluttimella Kusettajan jalat tiukkaan nippuun just torin ajoradalla. Ukko totesi: ”Just tuon nuo osaa...” ja lähti. Samassa soi puhelin ja joku mimmi alkoi tehdä aurinkosähkötarjousta. Kusettaja oli varmaan hieno näky torilla/ajoradalla, kun pyöri varpaillaan luuri korvalla myötäpäivään ja yritti purkautua tiukasta kiepistä ja koira veivaa lisää kierroksia. Lopulta matka jatkui. Jossain vaiheessa Kusettaja sanoi puhelimeen, että tämä huohotukseni johtuu jyrkästä ylämäestä. ”Joo, en epäillytkään muuta.” Hmm... Joo. Kusettaja ei huolla puutarhatraktoria tänään. Blogin etusivulle Takaisin blogissa tämän tarinan kohdalle |
© Kari Immonen