KUSETTAJA

Blogin etusivulle Takaisin blogissa tämän tarinan kohdalle 21.7.2020 Kusettaja. Opettava kissaviikonloppu Kusettaja ja Kusettajatar olivat viikonloppuna aivan ihmeissään ja haltioissaan. Vieraaksi saapui Kristan ja Mikon Vili-kissa. Mutta, jos (narttu)koirien sielunelämä on vaikeasti hahmotettavissa, niin (bengali)kolli se vasta jotain on. Sitä ei kuule, sitä ei yleensä edes näe. Se voi löytyä talosta mistä vaan. Ensivierailullaan muutama vuosi sitten, kissa löytyi tuntien etsinnän jälkeen suljetusta löylyhuoneesta. No, mitä siinä? No sitä, että sillä oli pallien poiston vuoksi kauluri päässä. Sen kaulurin kanssa katti meni lasioven ali ylälauteille. Vili-kissalle ei normaalisti voi pitää ulko-ovia auki, koska se voi mennä ulos palaamatta takaisin. (Sillä on suonissaan 7 sukupolvea taaksepäin jotain villikissan verta.) Mutta, jos Kusettaja aikoo viedä kissan ulos, se ei halua. Kusettajatar päätti kuitenkin käyttää kissan kuvattavana ulkona. No, ulosmenohommahan alkaa (Vilin mielestä) saatanallisten valjaiden pukemisella. Niitä ei voi näyttää etukäteen, koska katti katoaa. Pukeminen onnistuu, kun pukija menee yllättäen kissan taakse, laittaa valjaat sen eteen ja ei anna sille mitään mahdollisuutta mennä muualle kuin valjaisiin. Onneksi Kusettajatar hoiteli tämän. Kusettajatar huomasi, että alle 6 kiloinen kolli pystyy aika voimakkaaseen neliraajajarrutukseen, jos se ei halua liikkua. Jos ko. jarrutus ei toimi, niin tälle kissalle tulee neliraajahalvaus. Sen pitemmälle ei Kusettajatar arvannut kokeiluissa mennä. Antaa kissan ajoittain halvaantua. Kissalla on kuulemma aika monta terävää kynttä ja kun tuo neliraajahalvaus voi kissan kyseessä ollen parantua silmänräpäyksessä. Kusettajan kokemus on, että koirat eivät itse asiassa olekaan niin vaikeita kuvata, ei edes Saga. No, onneksi Kusettajan kamera nakuttaa 7 kuvaa sekunnissa. Jotain tarttui. Kusettajalla oli alun perin ajatus veneillä Vilin kanssa. Omistajat varoittivat, että kissa saa sen neliraajahalvauksen myös pelastusliiveistä. Parin päivän kissakokemuksista viisastuneena Kusettajatar päätti, että emme veneile tällä vierailulla kissan kanssa. (Sisällä) kissan kanssa eläminen on helppoa, kunhan Kusettaja tekee niin kuin kissa tahtoo. Lauantaina kissa keksi, että Kusettajattaren vaatehuoneeseen on liukuovi. Se oli sentin auki ja katille tuli oivallus, mikä huone se on. Sitä ovea on hito kiva ryskyttää, jos vaikka aukeisi. No, ei kissa sitä auki saa… Kuitenkin kohta alkoi ovi aueta. Kusettaja laittoi oven tiukasti kiinni. Siinähän ryskytät. Et pääse. Aivan. Hetken päästä ryske loppui. Vaatehuoneen ovi oli auki. Se perhana oli saanut kynnet väliin ja itseään ainakin 4 kertaa painavamman oven auki. Kissaa ei näy. Tosin piilojahan on, koska kyseessähän oli Kusettajattaren vaatehuone, joka on täynnä (siis oikeasti täynnä!) vaatteita. Kenkiä ei kyllä ole läheskään niin paljon kuin Kusettajattaren ja Kusettajan kaverilla Mari H:lla. Kusettajattaren mekkoihin olisi aivan loistava teroittaa kynnet. Aika paljon piti siirrellä vaatteita, ennen kuin katti löytyi. Joo, mutta ei tullut pois. Makasi hyllyn alla peränurkassa silmät kiiluen. Ruokakupin kolina auttoi. Kusettaja onnistui kusettamaan kissaa! Märkäruokaa on lupa antaa vasta illalla. Ovi kiinni ja Kusettajatar rakensi barrikadin sen eteen. Vili-kissa syö mitä vaan, kunhan sille tarjoaa sen omia nappuloita ja/tai märkäruokaa tarkasti määritetyssä järjestyksessä. Pakastesei on kuulemma Vilin ykkösruoka. Kissan syöminen ja syömäaika ovat melko säännöllisiä. Ne vaihtelevat vain vähän. Kissa syö yhden nappulan tai kupillisen tai jotain siltä väliltä. Joskus nappulat kuulemma syödään tassulla yksi kerrallaan ensin niitä epäluuloisesti tuijottaen (vrt. Rautakauppias Uuno Turhapuro nupinauloja myydessään). Myös syömisen ajankohta vaihtelee vuorokauden aikana hyvin vähän, vain 24h, kuitenkin painottuen yöhön, jolloin on loistava aika tulla pummaamaan lisää. Kusettajatar keksi laittaa illalla makuuhuoneen oven kiinni. Vili-kissan suoli toimii aamulla samaan aikaan kuin Kusettajalla tai oikeastaan heti sen jälkeen, kun Kusettaja on asettunut istumaan avoimeen vessaan. Sitähän ei saa sulkea, että kissa voi mennä tarpeilleen just silloin, kun sitä huvittaa. Kissaa huvitti just silloin, kun Kusettajalla oli tarve istua. Aika kova ääni on kissassa, kun se ilmoittaa Kusettajalle, että nyt jätkä olet kyllä väärään aikaan väärässä paikassa. Tuijotti murhaavasti. Kusettaja yritti suoriutua. Vili-kissa meni omaan hiekkalaatikkoonsa nojailemaan ja tuijotti Kusettajaa. Häivy! Kusettaja häipyi. Kissan hiekkalaatikkosuoritus lienee osapuilleen rakettitieteen veroista toimintaa. Laatikosta kuuluva äänikin… Onneksi Kusettajan ja Kusettajattaren (narttu)koirien tarpeiden tekoon tarvitaan vain astrologian tuntemus. Kissan itse tekemän turkinpuhdistuksen aikaan sen eri ruumiinosat vaihtavat paikkaa epäsäännöllisin väliajoin. Ei ole lihasjumeja kissalla, ei. Työ on millinosan tarkkaa. Kusettaja ei edes harkinnut puuttuvansa asiaan. Aiemmilla Vilin kyläreissuilla se on käynyt tutustumassa koiriin. Kissan murinasta päätellen se oli turkkinsamukainen leopardi. Nyt ei käyty tarhoilla. Kuitenkin Kusettajattaren syöttäessä sunnuntaiaamuna Äijää ja Sagaa, piti kissan päästä katsomaan. Kusettaja vei. Otti kissan syliin ja näytti koiria oven ikkunan läpi. Ei ääntäkään kissasta. Saga urisi epäluuloisena lasin toisella puolella, että mikä peto tuo on. Äijä tutki kattia ikkunan läpi ja mylvähti. Aika hyvin pystyy kissa ponnistamaan kynsillään Kusettajan reidestä. Kissanhoitoviikonlopun päättyessä, Kusettaja totesi, että onneksi kissaa ei tarvinnut laittaa sen matkakoppaan. Se näköjään onnistuu niin, että koppa on jo alun perin asetettu ovi oikeaan suuntaan ja kukaan ei koske siihen ainakaan tuntiin ennen kissan sinne laittoa, muuten kissa katoaa, täydellisesti. Sitten kissa otetaan syliin ja ollaan kävelevinään kopan ohi ja sitten nopeasti kissa asetetaan kopan suuaukkoon. Kissan ei anneta peruuttaa. Sitä maanitellaan ja pidetään käsiä peruuttamisen edessä. Viimeksi yritetään sulloa häntä perään ennen oven sulkemista. Katti naukuu kuin teuraaksi vietäisiin. Paska paikka. Kusettaja on joskus miettinyt, että voisiko sillä olla koirien lisäksi joku pieni kissa, vaikka Maine Coon. Ei ehkä hetkeen ole... ... Blogin etusivulle Takaisin blogissa tämän tarinan kohdalle

© Kari Immonen