KUSETTAJA

Blogin etusivulle Takaisin blogissa tämän tarinan kohdalle 19.1.2022 Kusettaja, Äijän kahden päivän pituinen ”känniputki” ja jatkot Tätä tarinaa kirjoittaessa Kusettajaa ei naurattanut yhtään. Ei edes hymyilyttänyt. No, ehkä lopussa vähän. Äijä sairastui äkkiä ja pelko ison pojan selviämisestä jäyti Kusettajan ja Kusettajattaren sekä perheen mielessä monta päivää. Torstai 13.1.2022 Kusettaja huomasi torstaiaamuna ruokintareissulla, että Äijä ei ole kunnossa. Se laahusti tarhasta ulos ja jätti ruokansa syömättä. Kusettaja mittasi Äijän kuumeen ja soitti sitten Evidensia Villimykseen. (Kuumetta oli 40°C.) Äijä luvattiin ottaa pikaisesti sisään. Se oli koko päivän tipassa Evidensian potilasosastolla. Äijällä oli vietäessä septinen shokki. Äijä sai nesteytystä, keskushermostoon käyvää lääkettä ja antibioottia. Siitä otettiin lukuisia verikokeita, näytteitä, ultrattiin jne. jne. Kusettaja ja Kusettajatar elivät torstain jännityksessä odottaen tuloksia. Illalla Kusettaja haki opioidipöllyisen Äijän kotiin, koska Evidensia Villimyksellä ei ole yöosastoa. Tässä vaiheessa diagnoosi oli sellainen, että Äijällä oli tulehdus munuaisissa tai virtsateissä tai molemmissa. Päivän aikana lääkkeiden alkaessa vaikuttaa Äijä oli ollut sen verran tomerana, että oli poistanut jalastaan ensimmäisen kanyylin. Oli sitten saanut toiseen jalkaan uuden kanyylin sekä torven päähänsä. Äijä ei arvostanut sitä. Kusettaja sopi hoitavan ELL Suvin kanssa torstaina, että Äijä viedään takaisin osastolle pe aamuna. Äijä sai olla yön kotonakin torvi päässä, että uusi kanyyli pysyy jalassa. Äijä ei arvostanut sitäkään. Oli kyllä aika vaisu tapaus muuten. Äijä ei suostunut torstai-iltana kusemaan (kai teki kipeää), mutta tiputteli sitten koko ajan kusta sisällä lattioille. Aika vahva aromi on aikuisen uroksen kusessa. Ovelaa on myös kävellä kyseisillä lattioilla, oli sitten sukat jalassa tai ei. Yö meni todella levottomasti Äijällä, Kusettajattarella sekä Kusettajalla. Perjantai 14.1.2022 Äijän vointi huononi yön aikana. Se oli puklannut yöllä sisälle ja puklasi vielä aamulla pari kertaa pihalle. Kustakin oli riittävästi lattioilla. Kusettajan viedessä Äijää perjantaiaamuna takaisin Villimykseen, matkustamista yli kaiken rakastava koira uikutti koko matkan boxissaan. Kusettajallakaan ei ollut oikein hyvä fiilis. Pelko. Klinikalle päästyään Äijä näytteli virkeämpää kuin torstaiaamuna. Oli menossa suoraan sisään, ei kuselle. ELL Suvi epäili, että se etsi ”omaa” ELL Kristaa. Hoitopäätös oli, että ainakin perjantai-iltaan asti letkuissa samoilla eväillä kuin torstaina ja katsotaan tilannetta sitten. Kusettaja ja Kusettajatar jäivät odottelemaan lääkkeiden hoitovastetta, ELL:n diagnoosia ja ennustetta. Myöskään mammalomalla oleva ELL Krista ei malttanut olla miettimättä Äijän sairastumista. Toisen päivän aikana lääkkeiden alkaessa vaikuttaa, Äijä oli kommentoinut hoitajille asemaansa… ilmeisesti päätellen olevansa selliosastolla. Kusettaja perui viikonlopun toimitsijamatkansa Rautavaaralle (kiitos tuuraajalle Jokelle!) ja Kusettajatar narttujen kuormanvetokoematkan samaan paikkaan. Muu koiralauma oli aivan sekaisin laumanjohtajan sairastumisesta. Perjantai-iltana Äijän haun yhteydessä Kusettaja ja Kusettajatar avustivat vielä rtg-kuvauksissa ja nielun tutkinnassa. Kusettaja kuuli, että kovassa huumepöllyssä olevan ison vahvan koiran omistajista ei varsinaisesti ole haittaa silloin, kun koiraa rtg-kuvataan tai tutkitaan suuta/nielua. Aika monta vahvaa hammasta on tuollaisella ja huumepöllyssä ei kuulemma minkään eläimen käytös ole varmaa. Äijän vointi oli jo vähän parempi kahden päivän opiaattien, antibioottien ja nesteytyksen jälkeen. Tilanne ei kuitenkaan ollut vielä ohi, vaikka veriarvot olivat parantuneet ja CRP oli jo alle 200. Se oli nyt ”vain” 174. Lääkityksestä tuli jatko-ohjeet kotiin 10 päivän ajaksi. (Tätä kirjoitettaessa, tuo 10 päivää ei vielä ole kulunut.) Virtsanäytettä, jossa on jotain kasvustoa, tutkitaan myös vielä, mutta perjantain noutohetken diagnoosi on munuais-/munuaisaltaan tulehdus. Se, mistä se on tullut, on arvoitus. Kymmenen päivän lääkekuurin jälkeen on luvassa kontrolli. Lauantai 15.1.2022 Lauantaina Kusettaja ja Kusettajatar päättivät siivota kodin kusenhajusta. Kusettajatar laittoi Äijän lattioidenpesun ajaksi tarhaan. Muutama minuutti sen jälkeen se löytyi koppinsa katolta ulvomasta. Kusettaja totesi varovaisen toiveikkaana, että Äijän vointi ilmeisesti paranee tai sitten se näyttelee alamaisilleen, että ei tässä vielä periksi anneta. Sunnuntai 16.1.2022 Kusettajatar päätteli sunnuntai-iltana, että Äijän tervehtyminen edistyy edelleen, kun se takkahuoneessa pummasi Kusettajan saunakaljaa. Kusettajatar oli hyvin pikkumainen ja kielsi asian, koska Äijä on niin vahvalla lääkekuurilla. (Tosin muutenkin kalja on koirilta(mme) kiellettyä.) Myös lelut alkoivat kiinnostaa Äijää. Maanantai 17.1.2022 Alla olevat kuvat on kolme vuorokautta kotiutuksen jälkeen. Kusettaja arveli, että potilas alkaa toipua... Kusettajatar ja Kusettaja jättivät Äijän alakertaan, kun kävivät pelaamassa tennistä. Kusettaja luuli, että mitään ei tapahdu. Kyllähän se on ollut öisinkin häiriköimättä. No, rappujen yläpään koiraportin alakiinnikkeet on irrotettu (yläkiinnikkeet pitivät tai odottivat vuoroaan) ja portin kalteria oli ”hieman” taivutettu. Siinä on hampaanjäljet ja rautainen kalteri on murtunut alahitsauksesta. Siis puremalla taivutettu ja todistetusti vahvat hampaat on. Kusettajan pitää varmaan pyytää kontrollikäynnillä tarkastamaan kalusto. Tiistai 18.1.2022 Tiistaiaamuna Äijälle riitti sisällä asuminen. Aamutoimien jälkeen ei olisi mennyt enää sisään. Kusettaja kuitenkin vei. Sitten Äijä ruikutti takaovella koko ajan, kun Kusettaja syötti terassilla narttuja. Kusettajan mennessä ruokakuppien kanssa takasin sisään, Äijä livisti ulos. Kusettaja sai Äijän makupalan avulla kiinni ja vei tarhaan. Piste Äijälle. Tiistaiaamupäivän päätteeksi Kusettaja kävi viemässä Äijälle ko. aamun viimeisen lääkkeen. Äijä ei suostunut tulemaan kopista ulos. Ei edes makupalalla. Katseli vaan kopista, kun Seita söi niitä. Kusettaja tarjosi lääkkeen koppiin. Ei tarvinnut työntää kurkkuun. Meni karkkina. Nuolaisu Kusettajan näpeistä, kiitos, mutta ei kopista ulos. Äijä ei aamun jälkeen nenäänsä kopin ulkopuolella näyttänyt ennen iltaa, vaan nukkui koko päivän univelkojaan ja oli illalla pirteä häntää heiluttava ahmatti. Keskiviikkoaamu 19.1.2022 Äijä näytti olevan oma pirteä itsensä. Kova selvitys häntää heiluttaen, mutta vieläkään ei Kusettaja ja Kusettajatar tiedä, onko taistelu voitettu kokonaan, mutta toivossa voi elää. Tähän blogitekstiin tulee täydennys parin kontrollikäynnin jälkeen. Jo tässä vaiheessa suuret kiitokset Evidensia Villimyksen henkilökunta ja erityisesti ELL Suvi Kalanen! Kuvissa oleva koira liittyy vahvasti asiaan. Blogin etusivulle Takaisin blogissa tämän tarinan kohdalle

© Kari Immonen