KUSETTAJA
|
Blogin etusivulle Takaisin blogissa tämän tarinan kohdalle 16.1.2019 Sisällöntuottoa Nyt on sitten sisällöntuottopäivitys. Tämähän on arkipäivää koirakavereille, mutta koirattomille kavereille tämä olkoon koirakuumeen lievittämiseksi. Kusetaja on pyrkinyt opettamaan koirat siihen, että tarhoihin ei paskanneta. Parin kolmen koiran kanssa se onkin onnistunut, pääsääntöisesti. Viidessä on selkeästi enemmän haastetta. Kusettaja ajatteli tänä aamuna olla ovela ja jättää Seita ja Saga tarhaan ja ottaa muut ensin syömään, jos vaikka Kuura ei paskantaisi tarhaan. Yleensä (luetaan aina) se tekee tarhaan silloin, kun Seita ja Saga syö ensin. Kusettaja katselin tarhoille… ei yhtään paskaa tehtynä. Jes! Saga (5,5 vkoa) heräsi unisena -9° pikkupakkasella kopista, kun Kusettaja meni tarhoille. Äijä ensin tarhasta kuselle. Kuura kusi tarhaan. Kusettaja meni 20 sekunnin kuluttua Äijän kanssa hakemaan Jörriä. Kuuralla oli paskat tarhassa. Kusettaja haki Jörrin ja vahti, että ei kuse lumessa oleville kulkuväylälle. Kuseksii nykyisin erityisesti sinne, missä joku kulkee. Asian huomaa viimeistään silloin, kun kengät ovat kusessa ja tuo ne sisälle. Vielä Kuuran mukaan ekalle ruokareissulle. Äijä ja Kuura taluttimessa, Jörri (rohkeasti) vapaana. Saga protestoi syöntijärjestystä. Seita mylvi Jörrille. Ruokailu meni hyvin. Jörri kusi keskelle pihaa. No, siihen voi keväällä laittaa uuden nurmikon. (Kevätnurmi ei kestä talvella ruikattua (aikuisen) koiran kusta.) Kusettaja lähti viemään ruokailijoita paskalle. Nyt sitten Seitalla oli paskat tarhassa. Jörri katosi jonnekin. No, kyllä se kohta tulee. On paskalla jossain. Kuun asento oli väärä. Äijä ei pystynyt paskantamaan tänä aamuna. Lisäksi löytyi ketun jäljet. Nyt ainakin meni umpeen, ei voi tehdä. Jälkiä olisi pitänyt päästä seuraamaan. Äijä oli kuin kompassin neula kohti jälkiä. Ei mennyt Kusettajalta ihan koko olkapää. Ai niin, Kuurahan olikin tehnyt jo tarhaan. Vielä hetken kävelyä ”tiluksilla”. Jörri oli edelleen kateissa. No, Kusettaja päätti vieedä mukana olevat kaksi tarhaan ja lähteä etsimään Jörriä. Jörri oli tarhassa. Ennen niin kauniilla lumisilla poluilla oli 4 kuset. Lisäksi myös portaat oli merkitty Jörrin käyttöön. Huoh. No, sitten Seita ja Saga syömään ja paskalle. (Ruokaa oli liian vähän. Missä loput?) Seita kusi melkein jokaiseen Jörrin kuseen. ”Seitan väylille” ei Jörri päällemerkkaamatta kuse! Ja päinvastoin. Sagallakin oli kuun asento väärä. Ei tule. Hyvä on. Olkoon. Kusettaja itse aamupalalle. Tosin vastahan tässä on reilu tunti mennyt. Kusettajan pitää vissiin laatia joku yhtälö, miten tuon hoitaisi.. tai luovuttaa. Btw. Aika nopeasti täyttyy isokin bioroskis, kun kerää viiden koiran paskat sinne pari kertaa päivässä. Voi roskiksen tyhjentäjä ihmetellä, mitähän mustia pikkupusseja nuo on? Kusettaja laskeskeli, että jos jättää keräämättä lumiajan (6 kk) tuotteet, niin lumien sulettua piha-alueella on yli 1800 miinaa. Blogin etusivulle Takaisin blogissa tämän tarinan kohdalle |
© Kari Immonen